Newcastlen nousu ja Arsenalin dilemma

Englannin liigacupin välierien toisessa osassa Newcastle United voitti Arsenalin kotonaan 2-0 ja eteni finaaliin kokonaistuloksella 4-0. Tämä peli ei ole vain yksinkertainen voitto tai tappio, vaan myös mikrokosmos kahden joukkueen nykyisestä tilanteesta.
Newcastle United pelipaita pukeneet pelaajat Eddie Howen johdolla osoittivat erittäin korkeaa taktista toteutusta ja joukkueen hiljaista ymmärrystä. Isaac ja Gordon tekivät hiljaista yhteistyötä, ja korkean paineen taktiikka rajoitti myös tehokkaasti Arsenalin hyökkäystä. Botmanin lähipuolustus Ricea vastaan ​​johti suoraan Rayan pallovirheeseen ja Gordonin maaliin. Newcastlen voitto ei ollut sattumaa, vaan seurausta Eddie Howen huolellisesta järjestelystä ja pelaajien kovasta työstä. Tämä voitto ei vain antanut heille mahdollisuuden päästä liigacupin finaaliin toisen kerran viimeisen kolmen kauden aikana, vaan myös lisäsi itseluottamusta heidän taistelussaan ensimmäisen liigacupin mestaruudesta sitten vuoden 1955.
Toisaalta Arsenal FC pelipaita pukeutuneilla pelaajilla oli 68 %:n hallussapidosta huolimatta alhainen hyökkäysteho, sillä vain 3 laukausta maaliin 11 laukauksesta. Havertz, vääränä yhdeksännä, epäonnistui keskushyökkääjän roolissa, ja Trossardin ja Odegaardin laukaukset eivät muuttuneet maaleiksi. Puolustusongelmat olivat myös ilmeisiä, sillä Rayan syöttövirheet ja löysä puolustus johtivat suoraan kahteen maaliin. Artetan taktinen suunnittelu ja paikan päällä tehdyt säädöt asetettiin jälleen kyseenalaiseksi, erityisesti hyökkäyspään voimattomuuden tunne ja puolustuspään epävakaus. Jos Arsenal ei vieläkään voi voittaa yhtään pokaalia tällä kaudella, Artetan asema valmentajana voi olla vaarassa.
Tämä peli ei vain osoitti Newcastlen nousua, vaan paljasti myös Arsenalin ahdinkotilanteen. Newcastlelle tämä on tilaisuus todistaa itsensä; Arsenalille tämä on opetus, jota on pohdittava syvästi. Jalkapallon maailma muuttuu nopeasti, ja vain jatkuvalla edistymisellä voimme voittaa lisää voittoja.